Yrjö Ensi Kokko 1933–2014

 


Helsingin Kisa-Veikkojen kunniapuheenjohtaja Yrjö Kokko kuoli 31.5.2014 Helsingissä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.

Yrjö Kokko syntyi 19.3.1933 Viipurissa. Myöhemmin hänen asuinpaikkojaan olivat Pori, Kajaani ja Helsinki. Maaliskuun 19. päivä oli hänelle tärkeä myös siksi, että se on Helsingin Kisa-Veikkojen perustamispäivä vuonna 1909. Näiden kahden asian yhteyttä hän muisti sopivan tilaisuuden tullen korostaa tietyllä arvostuksella.

Urheilu on kuulunut Yrjö Kokon elämään nuoruudesta aina viimeiseen elinvuoteen saakka. Hänen oma urheilulajinsa oli telinevoimistelu, jossa hän voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden sekä Suomen Oppikoulujen urheiluliiton (SOU) 14-vuotiaiden poikien sarjassa. Aikuisten sarjassa hänen paras saavutuksensa oli vuonna 1949 voitettu SM-pronssi nojapuilla. Myöhemmällä iälläänkin hän säilytti kosketuksen omatoimiseen liikuntaan mm. juoksun, hiihdon ja golfin kautta sekä eli mukana katsojana erilaisissa kilpailutapahtumissa.

Helsingin Kisa-Veikkojen puheenjohtajaksi Yrjö Kokko valittiin syksyn 1980 vuosikokouksessa Olavi Lehtisalon ilmoitettua luopuvansa tehtävästä. Seuran toimintaan Yrjö Kokko ei tullut täysin ulkopuolisena. Hänen yhteistyönsä seuran kanssa oli alkanut Maailmankisojen merkeissä jo 1960-luvulla Kokon aloitettua vuonna 1962 Kustannusliike Apulehden talousjohtajana. Kuten tiedetään, Apu-lehti toimi Maailmankisojen päätukijana kisojen tärkeissä alkuvaiheissa. HKV:n jäseneksi Kokko liittyi vuonna 1963.

Kattavimman osan siviilityöstään Yrjö Kokko teki Olli Lyytikäisen luottohenkilönä Apu-lehden toimitusjohtajana ja myöhemmin A-Lehdet Oy:n hallituksen puheenjohtajana aina vuoteen 1990 saakka.  Yhteys Lyytikäisen-perheeseen vei Yrjö Kokon Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) puheenjohtajaksi vuosina 1968-1972. Noina vuosina HJK oli paitsi menestyksekäs jalkapalloiluseura myös jääkiekkoilun ylimmän sarjatason joukkue, joka kilpaili näkyvyydestä kaupungin muiden jääkiekkojoukkueiden (HIFK ja Jokerit) kanssa – sitä kuitenkaan saavuttamatta.

Kiinnostus yleisurheiluun ja eroavan puheenjohtajan Jukka Uunilan tuki nostivat Yrjö Kokon Suomen Urheiluliiton puheenjohtajaksi vuosina 1975–76. Hänen kautensa jäi urheilupolitiikan myllerryksessä vain kahteen vuoteen, mutta niihin vuosiin sisältyvät useat suomalaisen yleisurheilun merkittävimmät saavutukset. Yrjö Kokko palasi Urheiluliiton luottamustehtäviin vuonna 1983, jolloin hänet valittiin SUL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti vuodet 1983–86. Sen kanssa päällekkäisenä tehtävänä hän oli liiton toiminnalle tärkeän talousvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1982–86 sekä Yleisurheilun Tukisäätiön jäsen vuosina 1975–94.  SUL:n puheenjohtajavuosinaan Kokko oli myös Suomen Olympiakomitean hallituksen ja SVUL:n liittohallituksen jäsen.

Helsingin Kisa-Veikot sai Yrjö Kokosta tarmokkaan puheenjohtajan, joka paneutui suurella innostuksella seuratoiminnan kehittämiseen. Yrjö Kokon puheenjohtajakauteen sisältyvät monet HKV:n toiminnan kannalta tärkeät asiat: Maailmankisat ja niiden muuttuminen IAAF:n GP-kilpailuksi, Helsinki City Marathonin synty, muut kuntoliikuntatapahtumat, seuran tiedotustoiminnan kehittäminen ja HKV:lle aina tärkeässä merkityksessä ollut kilpailu Kalevan maljasta, jonka HKV voitti 1982 kolmen kuivan vuoden jälkeen.

Oman kautensa tavoitteita Yrjö Kokko hahmotteli uusitun seuralehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1981. ”Kehittämistoiminnan painopiste tulee olemaan ensiksi siinä, että luomme seurassa sellaiset olosuhteet harjoitus- ja kilpailutoiminnalle, jotka motivoivat nappulaiästä juniori-ikään siirtyviä nuoria urheilijan alkuja jatkamaan harrastustaan mahdollisimman pitkälle. Ja toiseksi luomme olosuhteet, jotka ovat omiaan motivoimaan myös yleisurheilun kansainväliselle huipulle pyrkiviä kiinnittymään seuraan.”

Näissä tavoitteissaan Yrjö Kokon voidaan katsoa onnistuneen hyvin, sillä HKV voitti 1980-luvulla Kalevan maljan kuusi kertaa eikä kertaakaan ollut neljättä sijaa heikompi. Yrjö Kokon puheenjohtajakauteen ajoittuu myös Arto Härkösen saavuttama keihäänheiton olympiavoitto vuonna 1984. Menestys vaati kuitenkin kovaa työtä, seura-aktiivien motivoimista ja uusien ideoiden kehittelyä, joihin Yrjö Kokko tunsi erityistä mieltymystä.

Kaikki, jotka tekivät seuratyötä yhdessä Yrjö Kokon kanssa, oppivat tuntemaan hänet tehtävälleen täysipainoisesti omistautuvana johtajana, joka tiukan paikan tullen laittoi oman arvovaltansa peliin. Motiivit olivat kuitenkin puhtaat ja yhteisön hyvää palvelevat: ”Lähtiessäni mukaan seuratyöhön en odottanut siltä mitään itselleni. Paremminkin perusmotiivinani oli se, että halusin mielelläni antaa oman panokseni seuratyölle. Nyt jälkikäteen on helppo nähdä, että osallistuminen seuratyöhön merkitsee ennen kaikkea työtä ja jälleen työtä niiden päämäärien hyväksi, joka nuorison parissa työskentelyllä on”, kirjoitti hän vuonna 1989. Osana sen työn luomaa pohjaa ja tuloksia HKV on edelleen merkittävä tekijä suomalaisessa yleisurheilussa.

Helsingin Kisa-Veikot muistaa suurella lämmöllä alkavan kesäisen kilpailukauden kynnyksellä edesmennyttä kunniapuheenjohtajaansa.

-Seppo Martiskainen

   Helsingin Kisa-Veikot
PL 1
00251
Helsinki
Toiminnanjohtaja Reijo Siitonen
040 506 6482 , toimisto(ät)helsinginkisaveikot.fi