KEIJO CEDER 1941 - 2019

1960-luvun parhaisiin suomalaisiin keskimatkojen juoksijoihin kuulunut Keijo Ceder kuoli Järvenpäässä tammikuun 5. päivänä. Ceder oli syntynyt jatkosotaa käyvään Suomeen Helsingissä 19.9.1941. Hän täytti siten kolme vuotta samana päivänä, jolloin jatkosodan päättänyt välirauha solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Keijo Cederin urheilu-ura alkoi Pasilan Tovereissa, josta hän siirtyi vuonna 1960 edustamaan Helsingin Jyryä. Vuosina 1962-64 Ceder voitti kolme TUL:n mestaruutta sekä kolme muuta mitalia 400 ja 800 metrin matkoilla.

Vuosi 1963 toi Keijo Cederin julkisuuteen muutenkin kuin voitetun TUL:n mestaruuden kautta. Marraskuussa 1963 järjestettiin Indonesian pääkaupungissa Djakartassa ns. Ganefo-kisat (Games of New Emerging Forces). Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) oli mukana kisojen taustalla, mutta se ja paikalliset järjestäjät ajautuivat pian poliittisiin ristiriitoihin. Niiden seurauksena KOK ei myöntänyt kansainvälistä kilpailulupaa mm. yleisurheilulle ja julisti myöhemmin kaikki kisoihin osallistuneet yleisurheilijat kilpailukelvottomiksi.

Päätös heijastui myös Suomeen, sillä Ganefo-kisoihin oli osallistunut kuusi TUL:n seuroja edustanutta yleisurheilijaa – heidän joukossaan Keijo Ceder. Suomen Urheiluliitto (SUL) sai Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta (IAAF) määräyksen asettaa em. kuusi kilpailijaa kilpailukieltoon. Tilanne synnytti julkisuuteen kirjoittelua ja suullisia väitteitä siitä, että kilpailukiellon takana olikin SUL. Urheiluliitto kumosi väitteet mm. lehdistön kautta, mutta tuskin se paljon eri osapuolien asenteita muutti.

Kansainvälisesti asia sai nopean unohduksen Tokion olympiakisojen lähestyessä, jolloin kilpailukiellot kumottiin. Suomessa tämäkin asia synnytti uuden kotimaisen skisman, koska SUL katsoi, että se ei voi anoa IAAF:n edellyttämää TUL:n urheilijoiden kilpailukiellon kumoamaista, koska heidän seuransa ja sitä kautta he itse eivät ole SUL:n jäseniä. Toisaalta TUL ei ollut IAAF:n jäsenjärjestö, joten sekään ei voinut tai ei halunnut hoitaa itse asiaa. Yksityistietä kilpailukiellot sitten saatiin kumottua.

Keijo Cederin kohdalla nämä kiemurat aiheuttivat sen, ettei hän voinut vuonna 1964 osallistua SUL:n kilpailutoimintaan eli mm. Kalevan kisoihin. TUL:n omaan kilpailutoimintaan Ceder sen sijaan osallistui. Eräissä Cederin kuoleman jälkeisissä kommenteissa annetaan ymmärtää, että hän olisi ollut vahva ehdokas Suomen edustajaksi Tokion olympiakisoihin. Kaikki kunnia mielipiteelle, mutta Cederin vuonna juoksema 800 metrin aika 1.52,4 oli kaukana niistä kriteereistä, jolla joukkueeseen noustiin.  Tokiossa juoksi matkan sen sijaan Cederin tuleva seurakaveri Pekka Juutilainen, juostuaan Eltsun piirikunnallisissa kisoissa ajan 1.47,5. Se ei – merkillistä kyllä – kelvannut Suomen ennätykseksi, koska kilpailu oli vain piirikunnallinen.

Jos Keijo Cederin kilpailuvuosi 1964 oli mollivoittoinen, oli vuosi 1965 sitäkin komeampi Helsingin Kisa-Veikkoihin siirtyneelle Cederille: neljä maaotteluvoittoa yhtä monessa kilpailussa, Pohjoismaisten mestaruuskilpailujen kaksi pronssimitalia sekä kolmas sija Eurooppa Cupin välierässä. Cederin menestysvuosi sai arvostusta sitäkin kautta, että hänen kuvansa koristi saman vuoden SUL:n vuosikirjan kantta ja saman kunnian hän sai myös Urheilun Kuva-Aitan kansikuvassa.

HKV:n urheilijana Ceder osallistui SM-kilpailuihin vuosina 1965–68. Parasta menestys oli HKV:n viestijoukkueissa: mestaruuksia tuli yhteensä seitsemän sekä yksi hopea. Henkilökohtaisilla matkoilla menestys Kalevan kisoissa ei ollut yhtä hyvää kuin loistavat maajoukkuejuoksut antoivat odottaa: vain yksi pronssimitali 1500 metrillä, lisäksi kaksi neljättä ja yksi viides sija. Henkilökohtainen mestaruuskin sentään tuli, vuoden 1965 SM-halleissa 800 metrillä.

Keijo Ceder pitää muistaa myös 1960-luvun yleisurheiluvalmennusta herätelleessä, Rolf Haikkolan johtamassa Raaka-Rollen koplassa. Hän oli Pekka Juutilaisen ohella ”koplan” kantavia voimia. Vuonna 1967 SUL:n valmennustoiminnassa tapahtui näkyvä muutos, kun kestävyysjuoksun valmentajaksi palkattiin uusiseelantilainen Artur Lydiard. Hänen linjansa oli todella kestävyyspainotteinen, keskimatkojenkin juoksijat osallistuivat tai pantiin osallistumaan maratonkilpailuihin. Keijo Ceder juoksi keväällä 1968 kaksi maratonia kolmen viikon välein – molemmat alle kolmen tunnin. Oliko se syy kilpaurheilu-uran kääntymiseen laskusuuntaan kesällä 1968 ja päättymiseen saman vuoden lopussa? Joka tapauksessa Cederin kiinnostus juoksuun ja muuhun liikkumiseen säilyi mm. työpaikkaurheilussa.

***

Helsingin Kisa-Veikot muistaa kiitollisuudella 77-vuotiaana edesmennyttä mestariurheilijaansa. Hän oli yksi näkyvimpiä vaahteralehtiseuran kilpailijoita 1960-luvulla, aikana, jolloin HKV hallitsi Suomen yleisurheilua koko vuosikymmenen selkeämmin kuin mikään seura oli sitä ennen hallinnut tai tulee sen jälkeenkään hallitsemaan.

Seppo Martiskainen

   Helsingin Kisa-Veikot
PL 1
00251, Helsinki